Nuijaniemen lapinraunio

 18.9.2016
Raunio sijaitsee Tarjanneveden itärannalta pistävän Nuijanniemen luoteisniemekkeessä. Niemekkeelle vie Nuijaniementie Mänttä-Vilppulassa. Niemi on luonnonsuojelualuetta.
Röykkiö on kalliolla noin 30 m rannasta. Röykkiö on sammaloitunut, kooltaan 5 m. Röykkiö on tutkittu ja entisöity vuonna 1970. Röykkiöstä on löydetty  kaksi pronssirengasta, rannerengas ja kierresormus, lisäksi nuolenkärjen ruoto, rautaesineen muruja, saviastianmuruja, hiiltä ja palanutta luuta. Luu on ajoitettu 420-262 jKr.
Tätä emme tutkineet metallinetsimellä, koska raunio on inventoitu ja kasattu uudelleen.
Näihinhän ei saa koskea, koska ne ovat muinaismuistolain nojalla suojeltu, mutta etsimellä saa päältä huispia.
Museoviraston tiedot

Niemeä lahestyttäessä pistää silmään upea siirtolohkare.

 Ja itse röykkiö.

Hyvin on tukimisen jälkeen kasattu.

Vielä upea kuva Nuijaniemen rannasta

 

Mustasaaren lapinrauniot

18.9.2016
Röykkiöt sijaitsevat Tarjanteen Siperiansaaren länsipuolella olevan pienen Mustasaaren länsiosassa, kallion päällä.

Luoteisen röykkiön halkaisija on noin 5 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja siinä on kolmisen kivikerrosta.

Toisen röykkiön halkaisija on noin 5 m ja korkeus on 0,5 m.  Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja siinä on myös kolmisen kivikerrosta.

Metallinetsimellä havainnoidessa ei löytynyt montaa rautapitoista kiveä.

Museoviraston tiedot 

Näitä raunioita on purettu ja tutkittu

Näkymä saaresta Pajuskylään päin

Muinaisteluryhmän tutkimusalus Mustasaaren lahdenpoukamassa.

Pilkanniemen lapinrauniot

4.9.2016
Lapinrauniot sijaitsevat Visuveteen pistavän Pilkanniemen lounaisrannalla, metsässä kivikkoisella rantatörmällä.

Röykkiön a halkaisija on 10 m, keskelle on kaivettu kuoppa. Röykkiö b sijaitsee edellisestä 50 m itään, sen halkaisija on myös 10 m, etelälaidassa on iso kivi. Röykkiötä on hieman hajotettu. Edellisestä 12 m kaakkoon on röykkiö c, jonka halkaisija on 9 m. Sitä on myös hieman kaiveltu. Röykkiöt ovat näyttäviä, ja ympäristö on melko koskematon.
Metallinetsin oli mukana (näitähän ei saa kaivella, mutta voi huispia etsimellä päällä koskematta) ja selvisi minkä takia niemen nimi oli vanhoissa maakirjakartoissa Rautaniemi. Etsimellä raunion kivistä suurin osa oli hyvin rautapitoisia, aivan kuin ne olisi valikoitu varta vasten röykkiöön.

Kuvat Juha Kallio, kuvattu syyskuussa 2016
Museoviraston tiedot

Ehjin ja isoin raunio

Isoin raunio päältäpäin

Isoimman raunion vieressä oleva osin kaivettu raunio

Rantapenkkaa ja aseteltuja kiviä

Näkymä rannasta järvenselälle

Ollinkivi, Siikakangas

30.4.2016
Ollinkivi on Ruoveden Siikanevalla sijaitseva siirtolohkare. Vuonna 1924 rauhoitettu kivi on ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde.

Orivedeltä Ruovedelle vievä maantie kulki aikoinaan Ollinkiven sivuitse. Tätä tien osuutta kutsuttiin Pahaksi virstaksi.

»Tämän Pahan virstan pohjoispäässä on luonnon asettamana merkkinä noin torpanmökin suuruinen vyörykivimöhkäle. Muinaisajan valtavien jäävirtojen melkein pyöreäksi tahkomana se on tielle päin viettävän vuoren keskirinteessä ja näennäisesti niin irrallaan, että matkustaja mielellään rientää ohi peläten rattaittensa jyrinän ehkä saattavan hänen turmiokseen kiven vierähtämään pois tuhatvuotisesta lepopaikastaan. Turha pelko! Tuon jättiläisten leikkikerän sitoo taikavoima kaltevaan alustaan; nuoret titaanit ovat turhaan koettaneet häiritä sen lepoa, heidän kankensa ovat voimattomina hirviön vieressä. Kivimöhkäleen sanotaan odottavan aikaansa. Kerran -- suokoon Jumala sen päivän viipyvän tuhansia vuosia -- on maansakavaltaja matkustava ylpeästi siitä ohitse. Silloin vuori on vapiseva, silloin harmaakivimöhkäle on irtautuva ja raskaana kuin omatunto syöksyvä musertamaan kavaltajan.»
Zacharias Topelius

Kuvat Juha Kallio Huhtikuu 2016
Karttalinkki

Kuoreveden jättiläisen kivi

7.9.2014
Kuoreveden kirkkoniemessä, kaksi-kolmesataa metriä nykyisestä kirkkorakennuksesta pohjoiseen on iso siirtolohkare, kartoissa se kulkee nimellä Jättiläisen kivi. Mahtava siirtolohkare sijaitsee niemen kärjessä, joka ilman sitä ympäröivää puustoa näkyisi kauas Kuoreveden selälle.
Jättiläisen kivestä ei ole tietoa palvontapaikkana, sijainniltaan ja muodoltaan se sitä on, eräänlainen pyhyyttä hohkaava lohkare. Tuskin sattumaa, että kirkon paikka valittiin Jättiläisen kiven vierestä.
Kirkon kirkkovenekatoksen vierestä lähtee viitoitettu polku kivelle.
Kuvat Juha Kallio, kuvattu syyskuussa 2014 kuten videokin.
Museoviraston tiedot

 

Viitat kirkkovenekatoksen takana

 

Maalijälkiä

 

Pyhävuoren uhrikivi

31.7.2012
Uhrikivi sijaitsee 1,4 kilometriä Lappajärven rannasta lähellä Alajärven ja Vimpelin rajaa.

Tämä kivi on kulttuurihistoriallisestikin kiinnostava kivi, siinä on tulenteon jälkien lisäksi lukuisia historiallisella ajalla tehtyjä kaiverruksia ja esihistoriallisia kalliomaalauksia. Paikalla on myös pieni uhrilähde sekä läheinen erakon kivistä rakentama asumus, josta löytyy lisää kalliomaalauksia.
Kivessä on huomattava määrä kvartsia.
Kiven vieressä sijaitsee Lappajärveen syöksyneen meteorin sulattamaa kiviainesta hienossa muodossa.
Kuvat Juha Kallio
Museoviraston tiedot

 

Uhrikivi

Uhrikiven jalustaa

 

Kuumuuden muotoilemaa kiviainesta

 

Kiven jalusta parhaimmasta kulmasta

 

Kvartsia

Oraniemen lapinrauniot

23.6.2012
Rauniot sijaitsevat Oraniemen pohjoisosassa Oikanselän itärannalla yhtenä, viisi röykkiötä käsittävänä rivinä. Suurin röykkiöistä, joka on halkaisijaltaan n. 10 m ja korkeudeltaan metrin, sijaitsee n. 50 m rannasta. Röykkiöitä on hajotettu ja pengottu, mutta varsinaisia arkeologisia kaivauksia ei Oraniemessä ole suoritettu. Oraniemen lapinrauniot ovat edustava esimerkki sisämaan varhaismetallikautisesta haudanrakentamisvaiheesta, sillä ne ovat säilyneet suhteellisen näyttävinä alkuperäisessä ympäristössään rantaviivan tuntumassa. Oraniemeen pääsee joko veneellä tai Leveelahdentieltä erkanevaa metsäautotietä pitkin. Alue on yksityisomistuksessa. Lähde:
Jäähdyspohja.net
Kuvattu kesäkuussa 2012 kuvien oikeudet Juha Kallio
Paikkaa ei tutkittu metallinetsimellä, palataan paikalle myöhemmin.
Museoviraston tiedot

 
Kuvassa Oraniemen lapinraunio Virroilla

Lapinrauniot ovat kivistä kasattu hautaröykkiöryhmä. Ne ajoittuvat pääasiassa varhaismetallikauteen, lapinraunioita on ilmeisesti rakennettu jo kivikauden lopulla ja varhaismetallikauden jälkeenkin, nuorempana rautakautena. Lapinraunioilla tarkoitetaan tavallisesti Suomen sisämaan alueella olevia erilaisia kiviröykkiöitä, jotka yhdistyvät aluetta asuttaneeseen pyyntiväestöön. Osa näistä on pystytty todentamaan haudoiksi. Lapinrauniot ovat yleensä muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan muutamasta metristä noin 10 metriin. Sisärakenteet ovat harvinaisempia, mutta kaivauksissa on havaittu esimerkiksi ladottuja muureja ja kehiä. Lapinrauniot sijaitsevat yleensä näkyvillä paikoilla vesistöjen rannoilla ja saarilla.

 

Oraniemen rantapenkkaa

Routtusaari

 

Aseteltu kivi